Miksi ADHD-ihmiset kaipaavat draamaa?
Miksi jotkut ADHD-ihmiset tuntuvat olevan kuin magneetin vetämiä draamaan ja konflikteihin? Vastaus löytyy yhteydestä ADHD:n ja dopamiinin, aivojen "hyvän olon" kemikaalin, välillä.
Monilla ADHD-ihmisillä aivot käsittelevät dopamiinia eri tavalla ja toimivat usein matalammilla dopamiinipitoisuuksilla kuin neurotyypilliset aivot. Tämä ero voi johtaa tiedostamattomiin käyttäytymismalleihin, joissa draama ja konfliktit toimivat nopeina dopamiiniannoksina, vaikka henkilö tietoisesti haluaisikin välttää tällaisia tilanteita.
Vastuuvapauslauseke: Huomioithan, että ADHD-naisilla.fi:n sisältö on tarkoitettu vain yleisluontoiseksi tiedoksi, eikä se korvaa lääketieteellistä neuvontaa. Lue lisää sivun käyttöehdoista. Artikkeleiden lähteet on listattu artikkeleiden lomassa ja/tai lopussa. Osassa artikkeleista on käytetty tekoälyä apuna tekstin editointiprosessissa. Keskustele aina lääkärin tai muun pätevän terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen kuin teet muutoksia terveyteesi liittyen.
Miten draama ja konfliktit vapauttavat dopamiinia
ADHD:n ja dopamiinin välinen suhde on avainasemassa selitettäessä, miksi jotkut ADHD-ihmiset hakeutuvat draaman ja konfliktien pariin. Aivomme tarvitsevat dopamiinia tunteakseen motivaatiota ja tyytyväisyyttä, mutta ADHD-aivot kärsivät usein alhaisista dopamiinipitoisuuksista ja erilaisesta dopamiiniaineenvaihdunnasta.
Tämä saa monet ADHD-ihmiset tiedostamattaan etsimään toimintaa, joka tarjoaa nopeita dopamiiniannoksia. Vaikka positiiviset kokemukset voivat lisätä dopamiinia, negatiivinen stimulaatio, kuten riidat ja draama, tuottavat usein nopeampia ja voimakkaampia dopamiinihuippuja. Tämä selittää, miksi jotkut ADHD-ihmiset saattavat tuntea vetoa draamaan ja riitoihin, vaikka eivät haluaisi niiden negatiivisia seurauksia.
Aivojen palkitsemisjärjestelmä kohtelee draamaa kuin nopeaa ratkaisua – aivan kuten joku saattaa valita makeisia nälän yllättäessä sen sijaan, että valmistaisi terveellisen aterian. Draaman tuottama jännitys ja tunneintensiteetti siis aktivoivat aivojen palkitsemisjärjestelmän. Tämä malli voi ilmetä monella tavalla, kuten pieninä riitoina tai sosiaalisen median kiistoina.
ADHD, dopamiini ja adrenaliini: draaman biologinen perusta
Dopamiinin lisäksi draaman vetovoimassa on toinen merkittävä tekijä: adrenaliini. ADHD-aivot kaipaavat usein stimulaatiota, ja adrenaliini, joka vapautuu stressaavissa tai intensiivisissä tilanteissa, tarjoaa nopean energiapurkauksen. Kun draama tai konflikti aiheuttaa kiihtymyksen, elimistö käynnistää "taistele tai pakene" -reaktion, joka nostaa sekä sykettä että aivojen aktiivisuutta.
Adrenaliinin vaikutus ADHD-aivoihin:
Välitön energia: Adrenaliini stimuloi aivoja ja auttaa ADHD-henkilöä tuntemaan itsensä valppaammaksi.
Riitojen ja vastakkainasettelujen houkutus: Konfliktit tai dramaattiset tilanteet voivat tarjota sekä dopamiinin että adrenaliinin yhdistelmän, joka tuntuu ADHD-aivoille välittömästi palkitsevalta.
Pitkäaikaiset haitat: Vaikka adrenaliini antaa nopean energiapurkauksen, se voi aiheuttaa myös stressiä ja lisätä draamankierteen haitallisia seurauksia, kuten ihmissuhdeongelmia ja emotionaalista uupumusta.
Draama on ADHD-aivoille kuin kaksoispalkkio: adrenaliinin tuoma välitön kiihtymys ja dopamiinin aiheuttama mielihyvän tunne. Tämä tekee draamasta erityisen houkuttelevaa, mutta samalla haastavaa hallita.
Lue myös: Miksi tylsistyminen tuottaa ADHD‑ihmisille tuskaa?
Draamankaipuu ja sen seuraukset
Draamaa stimulaation lähteenä käyttävät ADHD-ihmiset voivat joutua haitalliseen kierteeseen. Aivot saavat nopean palkinnon konfliktista, mikä tekee siitä houkuttelevampaa, mutta pitkällä aikavälillä tämä johtaa vahingoittuneisiin ihmissuhteisiin ja lisääntyneeseen stressiin.
Tämä malli näkyy usein niin sanotuissa Draamakolmion rooleissa. Henkilö voi alussa olla uhri, tuntien ylivoimaisuutta ADHD:een liittyvien oireiden vuoksi. Sitten hän voi vaihtaa roolinsa pelastajaksi, puuttuen muiden ongelmiin pyytämättä. Tai hänestä voi tulla vainoaja, aloittaen riitoja ja syyttäen muita omista ongelmistaan.
Jatkuvan draaman vaikutukset voivat olla vakavia. Ystävät ja perheenjäsenet saattavat etääntyä toistuvien konfliktien takia. Työpaikkasuhteet kärsivät, kun pienet erimielisyydet paisuvat isoiksi ongelmiksi. Vaikka ADHD-henkilö näkisikin aiheuttamansa haitan, draaman houkutus voi tuntua liian voimakkaalta vastustaa ilman asianmukaista tukea ja hoitoa.
Dopamiinia ilman draamaa
Hyvä uutinen on, että on monia positiivisia tapoja saada ADHD-aivojen kaipaamaa stimulaatiota. Liikunta antaa luonnollisen dopamiinibuustin – jo pelkkä päivittäinen kävely tai pyöräily voi auttaa. Jotkut löytävät kilpailullisista urheilulajeista tai ryhmäliikuntatunneista vielä enemmän hyötyä, koska ne lisäävät sosiaalista yhteyttä ja saavutuksia.
Luovat harrastukset, kuten taide, musiikki tai kirjoittaminen, voivat tarjota tasaisen dopamiinivapautuksen samalla, kun taidot kehittyvät. Pienten saavutettavien tavoitteiden asettaminen näissä aktiviteeteissa tuo säännöllisiä tyytyväisyyden tunteita. Myös videopelit voivat tarjota hallittua jännitystä ja palkitsevuutta ilman oikean elämän konflikteja.
Monilla ADHD-ihmisillä dopamiinipitoisuudet paranevat hoidon myötä. Lääkitys, säännöllinen liikunta ja hyvät unet voivat auttaa tuomaan dopamiinitasot lähemmäs normaalia, mikä helpottaa rauhallisista aktiviteeteista nauttimista.
Draamakaipuun tunnistaminen ajoissa auttaa myös. Kun huomaat itsesi vetäytyvän kohti konfliktia, kokeile:
Hengittää syvään muutaman kerran
Mennä pienelle kävelylle
Kirjoittaa ajatuksiasi ylös
Soittaa läheisen ystävän kanssa
Pelaa suosikkipeliäsi
Nämä vaihtoehdot voivat tyydyttää stimulaation tarpeen ilman, että ne vahingoittavat ihmissuhteita.
Tasapainon löytäminen ADHD:n kanssa
Elämä ADHD:n kanssa ei tarkoita ikuista jumittamista draaman ja konfliktien kierteissä. Kun sisäistämme yhteyden ADHD:n ja dopamiinikaipuun välillä, avautuu mahdollisuus valita terveellisempiä stimulaation lähteitä. Asianmukaisen tuen, lääkityksen ja vaihtoehtoisten selviytymisstrategioiden avulla on mahdollista vastata aivojen dopamiinitarpeeseen vahingoittamatta ihmissuhteita.
