Monille ihmisille arjen äänet, kuten ilmastointilaitteen hurina tai vilkkaan kahvilan puheensorina, sulautuvat taustalle huomaamatta. Kuitenkin joillekin ADHD-ihmisille tai misofoniasta kärsiville nämä äänet voivat tuntua ylivoimaisilta, häiritseviltä tai jopa sietämättömiltä.

ADHD:hen liittyvä ääniyliherkkyys johtuu usein aivojen kyvyttömyydestä suodattaa aistiärsykkeitä, mikä johtaa aistikuormitukseen ja keskittymisvaikeuksiin. Misofoniassa taas korostuu voimakas emotionaalinen reaktio – esimerkiksi viha tai inho – tiettyihin ääniin.

ADHD:n ääniherkkyyden ja misofonian erojen ymmärtäminen on olennaista niistä seuraavien haasteiden helpottamiseksi. Tässä artikkelissa käsitellään ääniyliherkkyyden ja misofonian piirteitä, syitä ja oireita.

Sinua voisi kiinnostaa myös: ADHD, Herkkyys ja HSP

Vastuuvapauslauseke: Huomioithan, että ADHD-naisilla.fi:n sisältö on tarkoitettu vain yleisluontoiseksi tiedoksi, eikä se korvaa lääketieteellistä neuvontaa. Lue lisää sivun käyttöehdoista. Artikkeleiden lähteet on listattu artikkeleiden lomassa ja/tai lopussa. Osassa artikkeleista on käytetty tekoälyä apuna tekstin editointiprosessissa. Keskustele aina lääkärin tai muun pätevän terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen kuin teet muutoksia terveyteesi liittyen.

2. Mikä on ADHD:hen liittyvä ääniyliherkkyys?

Mikä ääniyliherkkyys?

ADHD:hen liittyvä ääniyliherkkyys tarkoittaa korostunutta tietoisuutta ja epämukavuutta, joka johtuu erilaisista ääniaistimuksista. Tämä ilmiö on eräänlainen aistikuormitus, joka johtuu ADHD-aivojen vaikeudesta suodattaa epäolennaisia aistiärsykkeitä.

Vaikka ääniherkkyys on yleistä ADHD:ssa, se ei ole universaalia. ADHD ilmenee jokaisella yksilöllisesti, eikä kaikilla sen kanssa elävillä ole korostunutta herkkyyttä äänille. ADHD:hen liittyvän ääniherkkyyden ymmärtäminen on tärkeää sen vaikutusten hallitsemiseksi arjessa.

ADHD:n ääniyliherkkyyden syyt

ADHD:n ääniherkkyys juontaa juurensa neurologisista eroista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ADHD-henkilöillä on nk. kohonnut hermoston taustamelu, joka johtuu dopamiinin säätelyn häiriöistä. Tämä lisääntynyt taustamelu kuormittaa aivoja ylimääräisellä tiedolla, mikä vaikeuttaa keskittymistä olennaisiin ympäristöstä tuleviin ärsykkeisiin.

Neurologinen perusta: Kohonnut taustamelu on yhdistetty tarkkaamattomuuteen ADHD:ssa. Dopamiini (välittäjäaine, joka säätelee tarkkaavaisuutta) on keskeisessä roolissa tämän melun vähentämisessä. Dopamiinin toimintahäiriöt pahentavat aistiyliherkkyyksiä.
Suodatusvaikeudet: ADHD-aivot eivät kykene suodattamaan epäolennaisia ääniä, mikä johtaa ympäristön äänien korostuneeseen havaitsemiseen. Tämä kyvyttömyys ohittaa taustaäänet johtaa usein aistikuormitukseen.

Ääniyliherkkyyden yleiset laukaisijat

Päällekkäiset keskustelut vilkkaissa ympäristöissä
Kovat tai toistuvat äänet (esim. naputtelu, kellon tikitys)
Äkilliset muutokset ääniympäristössä, kuten kovat äänet

Ääniyliherkkyyden ilmenemistapoja

Keskittymisvaikeudet: Vaikeus keskittyä tehtäviin kilpailevien äänien takia.
Aistikuormitus: Ylikuormittumisen tunne meluisissa ympäristöissä.
Fyysinen epämukavuus: Pitkäaikaisesta altistumisesta ääniärsykkeille johtuva jännittyneisyyden tai ärtymyksen tunne.

Esimerkiksi Herdi & Yıldırım (2024) havaitsivat, että ADHD-oireet ovat positiivisesti yhteydessä aistiyliherkkyyteen (mukaan lukien misofonia) nuorilla ihmisillä. Tämä korostaa, että ADHD-aivojen vaikeudet suodattaa ja käsitellä aistiärsykkeitä voivat lisätä alttiutta ääniherkkyydelle.

3. Mikä on Misofonia?

Määritelmä

Misofonia, joka kirjaimellisesti tarkoittaa "äänten vihaamista", on tila, jolle on ominaista voimakkaat emotionaaliset ja fysiologiset reaktiot tiettyihin ääniin, usein yhdistettynä aggressiiviseen tai välttelevään käyttäytymiseen. Tavallisia laukaisijoita ovat arkipäiväiset äänet, kuten syöminen, ryystäminen tai naputtelu.

Misofoniaa ei tällä hetkellä tunnusteta viralliseksi diagnoosiksi merkittävissä diagnoosikäsikirjoissa, kuten DSM-5:ssä tai ICD-11:ssä, mutta se on yhä laajemmin tunnustettu tilaksi, joka voi merkittävästi vaikuttaa sosiaaliseen, akateemiseen ja ammatilliseen toimintakykyyn. (Herdi & Yıldırım, 2023)

Misofonian syyt

Misofonian tarkat syyt ovat yhä tutkimuksen kohteena, mutta tutkimukset korostavat sen neurologista perustaa:

Tunneprosessoinnin säätelyn häiriö: Anteriorinen aivosaari ja olennaisen tunnistava hermoverkko (salience network), jotka vastaavat tunteiden säätelystä ja aistien prosessoinnista, ovat keskeisessä roolissa misofonian synnyssä.
Ehdollistuminen ja muisti: Misofonia voi liittyä ehdollistettuihin tunnevasteisiin, jotka ovat sidoksissa epämiellyttäviin kokemuksiin tai muistoihin tiettyihin ääniin liittyen.

Yleiset laukaisijat

Misofonian laukaisijat vaihtelevat yksilöittäin, mutta tyypillisiä ovat:

Suuhun liittyvät äänet: Syöminen, ryystäminen, huulten maiskauttaminen
Toistuvat äänet: Naputtelu, näppäimistön napsahdukset, kynän napsauttaminen
Hengitysäänet: Niiskutus, raskas hengitys, huokaukset

Oireet

Tunneperäiset reaktiot: Voimakkaat vihan, inhon tai ahdistuksen tunteet.
Fysiologiset reaktiot: Sydämen sykkeen nousu, lihasjännitys tai hikoilu.
Käytöksessä näkyvät reaktiot: Laukaisevien tilanteiden välttäminen, etääntyminen äänilähteistä tai äärimmäisissä tapauksissa jopa konfrontaatio.

Toisin kuin yleinen ääniyliherkkyys, misofonia aiheuttaa reaktion vain hyvin tarkasti määriteltyihin ääniin, ja siihen liittyy usein voimakkaita tunne- ja kehollisia reaktioita. (Herdi & Yıldırım, 2023)

5. ADHD:n ja Misofonian Yhtäläisyydet

Yhteisiä Piirteitä

Sekä ADHD:hen liittyvä ääniherkkyys että misofonia sisältävät korostuneita reaktioita ääniärsykkeisiin ja voivat merkittävästi vaikuttaa arjen toimintaan:

Tunneprosessoinnin haasteet: ADHD:sta ja misofoniasta kärsivillä voi olla vaikeuksia säädellä emotionaalisia reaktioitaan ääniärsykkeisiin. Esimerkiksi kova ääni saattaa aiheuttaa ahdistusta ADHD-henkilöllä, kun taas syömisäänet voivat laukaista vihan misofoniasta kärsivällä.
Aistikuormitus: Molemmat tilat voivat johtaa ylikuormittumisen tunteeseen, vaikka laukaisijat ja reaktiot eroavat toisistaan.
Haitta arjessa: Sosiaaliset tilanteet, työympäristöt ja akateemiset tilanteet voivat muuttua haastaviksi ääniherkkyyksien vuoksi.

Erottavat piirteet

ADHD:n ääniherkkyys: Liittyy tyypillisesti yleiseen epämukavuuteen ääniärsykkeistä ja häiriöherkkyyteen, jossa laukaisijat voivat olla moninaisia.
Misofonia: Keskittyy tarkasti tiettyihin ääniin, joihin liittyy usein tunneperäisiä reaktioita, kuten vihaa tai inhoa.

Sukupuolten väliset erot

Tutkimukset viittaavat siihen, että naisilla voi olla enemmän misofonian oireita kuin miehillä, mikä saattaa johtua eroista aistiherkkyydessä tai tunneprosessoinnissa. Koska ADHD-naisilla esiintyy tarkkaamattomuutta ja aistiherkkyyttä useammin kuin hyperaktiivisuutta, joka on yleisempää ADHD-miehillä, tämä ero voi osaltaan selittää, miksi ADHD ja misofonia kytkeytyvät toisiinsa erityisesti naisilla. (Herdi & Yıldırım, 2023)

6. Strategiat ADHD:n ääniyliherkkyyden ja misofonian hallintaan

ADHD:n ääniyliherkkyyden hallinta

Ympäristön mukautukset:

Melua vaimentavat kuulokkeet: Käytä työskentelyn aikana tai meluisissa ympäristöissä vähentämään äänihäiriöitä.
Valkoisen kohinan laitteet: Peitä ympäristön äänet tasaisella ja rauhoittavalla taustaäänellä.
Matalaärsykkeiset ympäristöt: Luo hiljaisia ja sotkusta vapaita tiloja keskittymiseen ja rentoutumiseen. (Näköjään sille saattaa olla pätevä syy, miksi monet ADHD-ihmiset alkavat siivoamaan juuri silloin, kun heidän pitäisi saada tehtyä jokin keskittymistä vaativa työ.)

Terapeuttiset interventiot:

Lääkitys: Tietyt stimulantit voivat parantaa keskittymistä ja vähentää aistikuormitusta säätelemällä dopamiinitasoja. Keskustele lääkärisi kanssa sopivasta hoidosta.
Käyttäytymisterapia: Kehitä strategioita aistiärsykkeiden ja tunneperäisten reaktioiden hallintaan.

Elämäntapojen käytännöt:

Liikunta: Säännöllinen fyysinen aktiivisuus vapauttaa dopamiinia ja auttaa säätelemään aistiärsykkeisiin liittyviä reaktioita.
Mindfulness-harjoitukset: Meditaation ja syvähengityksen kaltaiset tekniikat voivat parantaa tunnesäätelyä.
Rutiinit: Ennakoitavat aikataulut auttavat vähentämään aistikuormitusta minimoimalla yllätyksiä.

Misofonian hallinta

Käyttäytymisstrategiat:

Äänien peittäminen: Kuuntele musiikkia tai valkoista kohinaa vaimentaaksesi misofonian herättämiä ääniä.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT): Opettele tekniikoita, joilla voit uudelleenkehystää tunnereaktioita häiritseviin ääniin.
Välttämistaktiikat: Vältä mahdollisuuksien mukaan ympäristöjä tai tilanteita, joissa esiintyy häiritseviä ääniä.

Tunneprosessoinnin hallinta:

Mindfulness-pohjaiset interventiot: Harjoittele tunnistamaan tunneperäisiä reaktioita ja hyödyntämään rauhoittavia strategioita niiden hallitsemiseksi. Tällaiset harjoitukset keskittyvät tunteiden tiedostamiseen ja säätelyyn hetki hetkeltä, ilman tuomitsemista. Tämä voi sisältää esimerkiksi:
- Tunne- ja kehontuntemuksen yhdistäviä harjoituksia.
- Tunneprosessien tarkkailua ja hyväksymistä (esim. "Huomaan, että tunnen ärtymystä, mutta annan sen olla").
- Hengitysharjoituksia rauhoittumisen tueksi.
Maadoitustekniikat: Hyödynnä aistiharjoituksia, kuten viiden aistin havainnointia (mitä tunnet, mitä näet jne), vähentääksesi tunneperäisten reaktioiden voimakkuutta.
- Tämä klassinen maadoitusharjoitus ohjaa keskittymään nykyhetkeen ja käyttämään aisteja rauhoittumiseen.
  1. Nimeä 5 asiaa, jotka näet. (Katso ympärillesi ja huomioi yksityiskohdat, kuten värit, muodot tai liikkeet.)
  2. Nimeä 4 asiaa, jotka voit koskettaa. (Keskity esimerkiksi vaatteesi kankaaseen, tuolin pintaan tai lattian tekstuuriin.)
  3. Nimeä 3 asiaa, jotka kuulet. (Kiinnitä huomiota ympäristön ääniin, kuten liikenteeseen, lintuihin tai omiin hengitysääniisi.)
  4. Nimeä 2 asiaa, jotka voit haistaa. (Jos et haista mitään, mieti tuoksuja, jotka tunnet hyvin, kuten kahvin tai lempikukkasi tuoksu.)
  5. Nimeä 1 asia, jonka voit maistaa. (Jos mahdollista, keskity esimerkiksi veden tai kahvin makuun, tai vain muistele, miltä suosikkiruokasi maistuu.)
  Tämä harjoitus toimii monelle, koska se antaa aivoille konkreettisen tehtävän ja auttaa siirtämään huomion pois epämiellyttävistä tunteista tai ärsykkeistä. Se on yksinkertainen mutta tehokas tapa rauhoittaa hermostoa ja tunteita.

Sosiaaliset mukautukset:

Tarpeiden ilmaiseminen: Kerro häiritsevistä äänistä perheelle, ystäville tai työkavereille, jotta ympäristöjä voidaan mukauttaa tarpeisiisi.
Aseta rajoja: Poistu kohteliaasti häiritseviä ääniä sisältävistä tilanteista tarvittaessa.

7. Milloin hakea ammattiapua

Merkkejä ADHD:n ääniyliherkkyydestä:

Jatkuva häiriöherkkyys tai aistikuormitus vaikuttaa arjen toimintoihin.
Vaikeuksia keskittyä töissä, koulussa tai sosiaalisissa tilanteissa, vaikka ympäristöä olisi mukautettu.

Merkkejä misofoniasta:

Emotionaaliset tai fysiologiset reaktiot tiettyihin ääniin häiritsevät ihmissuhteita tai päivittäisiä toimintoja.
Häiritsevät äänet aiheuttavat ahdistusta tai johtavat välttelevään käytökseen, joka heikentää elämänlaatua.

Saatavilla olevat terapiat:

ADHD:n ääniyliherkkyyteen:

Lääkitys dopamiinitasojen säätelyyn.
Käyttäytymisterapia tunteiden ja aistien hallinnan kehittämiseksi.
Toimintaterapia aisti-integraation tueksi.

Misofoniaan:

Kognitiivis-behavioraalinen terapia (CBT) tunneperäisten reaktioiden käsittelyyn ja selviytymiskeinojen kehittämiseen.
Altistusterapia herkkyyden asteittaiseen vähentämiseen häiritseviä ääniä kohtaan.
Tinnitukseen liittyvä uudelleenkoulutusterapia auditiivisten reaktioiden muokkaamiseen.

Ammatillinen apu on erityisen tärkeää, jos mukana on samanaikaisia häiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta tai pakko-oireisia piirteitä.

8. Aistiherkkyyden vahvuuksien hyödyntäminen

Vaikka aistiherkkyys voi tuntua kuormittavalta, sen voi nähdä myös vahvuutena. Sekä ADHD:n ääniherkkyyteen että misofoniaan liittyy usein korostunut tietoisuus ja intuitio, joita voidaan hyödyntää myönteisellä tavalla.

Luovat alat: Korostuneen kuuloherkkyyden omaavat voivat menestyä musiikin, äänisuunnittelun tai muiden ääniin perustuvien ammattien parissa.
Empatia ja intuitio: Aisti- ja tunneherkkyys voivat parantaa vuorovaikutustaitoja, tehden näistä henkilöistä erityisen empaattisia ja ymmärtäväisiä.
Kokonaisuuksien ja yhteyksien hahmottaminen: Monet ADHD-ihmiset kertovat voivansa hahmottaa uusia tai yllättäviä yhteyksiä asioiden välillä. Teoriassa tämä voi johtua siitä, että keräämme ympäristöstämme muita enemmän ärsykkeitä, eli informaatiota. Tästä piirteestä voi olla hyötyä monella eri alueella, mm. tutkijan ammatissa.

Tunnistamalla ja hyödyntämällä näitä vahvuuksia voi muuttaa näkökulmaa turhautumisesta voimaantumiseen.

9. Yhteenveto

ADHD:hen liittyvä ääniyliherkkyys ja misofonia ovat erillisiä, mutta usein päällekkäisiä ilmiöitä, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa arkeen. Näiden tilojen ainutlaisten piirteiden ymmärtäminen – ADHD:n laaja-alainen aistikuormitus ja misofonian tarkasti kohdennetut emotionaaliset laukaisijat – voi auttaa löytämään tehokkaampia keinoja niiden hallintaan.

Ympäristön mukautukset ja ammatilliset terapiat voivat tuoda merkittävää helpotusta näiden haasteiden hallintaan. Jos kohtaat haasteita ääniyliherkkyyden kanssa, harkitse mielenterveysalan ammattilaisen puoleen kääntymistä ja/tai herkkyyden lieventämiseen tähtäävien strategioiden opettelua.

Usein kysytyt kysymykset: ADHD Ääniyliherkkyys ja Misofonia

ADHD:n ääniyliherkkyys liittyy laaja-alaisempaan aistiherkkyyteen ja keskittymisvaikeuksiin, jotka johtuvat aivojen kyvyttömyydestä suodattaa turhia ääniä. Misofonia puolestaan aiheuttaa voimakkaita emotionaalisia reaktioita, kuten vihaa tai inhoa, tiettyihin ääniin, kuten pureskeluun tai kynän naputukseen.
Ei. Ääniyliherkkyys on yleinen, mutta ei universaali piirre ADHD:ssa. Jokaisella ADHD-ihmisellä on yksilöllisiä haasteita, ja osa ei koe aistiherkkyyttä lainkaan.
- Päällekkäiset keskustelut meluisissa ympäristöissä
- Kovat tai toistuvat äänet, kuten naputus tai kellon tikitys
- Äkilliset äänenvoimakkuuden muutokset
Misofoniassa yleisiä laukaisijoita ovat esimerkiksi:
- Suun äänet: pureskelu, slurppaus, huulten maiskutus
- Toistuvat äänet: kynän naputus, näppäimistön ääni
- Hengitysäänet: raskas hengitys, niiskutus, huokailu
ADHD:n ääniyliherkkyyteen voi auttaa:
- Melua vaimentavat kuulokkeet
- Valkoisen kohinan laitteet
- Käyttäytymisterapia ja lääkitys, kuten stimulantit
Misofonian hallintaan voi käyttää:
- Kognitiivis-behavioraalista terapiaa (CBT)
- Altistusterapiaa herkkyyden vähentämiseksi
- Äänten peittämistä musiikilla tai valkoisella kohinalla