Miksi itseluottamus on usein se puuttuva palanen ADHD-aikuisella

Jos olet joskus miettinyt: ”Tiedän kyllä, mitä pitäisi tehdä, mutta en vain saa sitä aikaiseksi”, et ole yksin. Tutkimusten mukaan yksi ADHD:n vähiten tunnetuista vaikutuksista on juuri se, kuinka paljon se heikentää uskoa omaan tekemiseen, varsinkin silloin, kun asioiden vieminen loppuun asti tuntuu vaikealta.

Kyse ei ole pelkästä itsetunnosta, vaan erityisesti itsesäätelyyn liittyvästä pystyvyyden tunteesta. Vaikka termi voi kuulostaa hankalalta, sen ydin on yksinkertainen ja tärkeä kaikille ADHD-aikuisille.


Vastuuvapauslauseke: Huomioithan, että ADHD-naisilla.fi:n sisältö on tarkoitettu vain yleisluontoiseksi tiedoksi, eikä se korvaa lääketieteellistä neuvontaa. Lue lisää sivun käyttöehdoista. Artikkeleiden lähteet on listattu artikkeleiden lomassa ja/tai lopussa. Osassa artikkeleista on käytetty tekoälyä apuna tekstin editointiprosessissa. Keskustele aina lääkärin tai muun pätevän terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen kuin teet muutoksia terveyteesi liittyen.


Mitä tarkoittaa itsesäätelyyn liittyvä pystyvyys?

Itsesäätelyyn liittyvä pystyvyys tarkoittaa tunnetta siitä, että pystyt tekemään tarvittavat asiat, vaikka ne tuntuisivat tylsiltä, turhauttavilta tai vaikeilta. Kyse ei ole pelkästään tavoitteiden asettamisesta, vaan luottamuksesta siihen, että pystyt saavuttamaan ne, vaikka:

  • Motivaatiosi olisi alhainen

  • Keskittymiskykysi pettäisi jatkuvasti

  • Olet aiemmin kokenut epäonnistumisia vastaavissa tilanteissa

Tällainen luottamus omaan tekemiseen on erityisen herkkä ADHD-ihmisillä, sillä ADHD vaikuttaa juuri niihin aivojen alueisiin, jotka säätelevät suunnittelua, keskittymistä, motivaatiota ja tunteiden hallintaa, eli kaikkea sitä, mitä itsesäätely edellyttää.

ADHD:n tuttu kuvio: ”Pitäisi, mutta en saa aikaiseksi”

Tämä kaava on monelle ADHD-aikuiselle liiankin tuttu:

  1. Teet suunnitelman.

  2. Suunnitelma jää toteuttamatta.

  3. Syyllistät itseäsi.

  4. Yrität uudelleen aiempaa ahdistuneempana ja epävarmempana.

  5. Toistat kaavaa, kunnes lopulta väsyt kokonaan.

Pitkällä aikavälillä tämä heikentää uskoasi siihen, että voit oikeasti vaikuttaa omaan elämääsi. Monet asiantuntijat (mm. Ramsay 2019) pitävätkin tätä kokemusta toimijuuden katoamisesta ADHD-aikuisuuden ydinongelmana.

Mm. kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) pyrkii palauttamaan tätä uskoa omaan tekemiseen. Se ei ole pelkkää positiivista ajattelua, vaan käytännön askelia, joista saa konkreettisia onnistumisen kokemuksia.

Positiivinen itseluottamuksen kehä

Yllä kuvattu kehä voi toimia kuitenkin myös positiivisella tavalla. Itseluottamuksen kehää voi ajatella itseään vahvistavana kierteenä: uskomuksesi vaikuttavat siihen, mitä teet -> tekosi tuottavat kokemuksia -> ja nuo kokemukset muokkaavat tulevia uskomuksiasi. Albert Banduran mukaan luottamus omiin kykyihin ei ole synnynnäistä, vaan se rakentuu toistuvien, onnistuneiden kokemusten kautta. Yksinkertaisesti sanottuna: mitä enemmän teet, sitä enemmän aivosi saavat todisteita siitä, että pystyt erilaisiin asioihin ja sitä varmemmaksi tunnet itsesi.

Viivyttely ei ole laiskuutta

Viivyttely ei yleensä johdu laiskuudesta, vaan haasteista itsesäätelyssä. Kun ymmärrät tämän, pystyt paremmin löytämään käytännöllisiä ratkaisuja ilman viivyttelyyn yleensä liittyvää häpeän tunnetta. Jokainen pieni onnistuminen lisää itseluottamustasi ja helpottaa tekemistä jatkossa.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös: ADHD, työ ja tuottavuus: Miksi perinteiset neuvot eivät toimi ja mitä tehdä niiden sijaan?

Lopuksi

ADHD ei ole vain keskittymisongelmia tai impulsiivisuutta. Se liittyy vahvasti myös luottamukseen, erityisesti luottamukseen siitä, että voit oikeasti toteuttaa suunnittelemasi asiat.

Siksi itsesäätelyyn liittyvän pystyvyyden tunteen vahvistaminen voi olla käänteentekevää. Sen avulla ADHD muuttuu turhauttavasta ongelmasta asiaksi, jonka kanssa voit oikeasti tulla toimeen ja jopa loistaa.

Et tarvitse lisää kurinalaisuutta. Tarvitset käytännön ratkaisuja, jotka sopivat juuri sinulle sekä kokemuksia siitä, että kyllä sinä pystyt tähän.

Lähteet

Ramsay, R. PhD. (2019). Rethinking Adult ADHD: Helping Clients Turn Intentions Into Actions

Bandura, A. (1977). Self-efficacy: Toward a unifying theory of behavioral change.

Edellinen
Edellinen

Miksi tylsistyminen tuottaa ADHD‑ihmisille tuskaa?

Seuraava
Seuraava

ADHD ja ystävyys: Haaste yllättävän monelle